Kristian Ferdinand

Kristian Ferdinand Liljeström syntynyt 7.1.1824 Helsingin pitäjässä, kuollut 2.4.1901 Tampereella – verhoilijamestari, hovitoppaaja

Petter Cristian Liljeströmin ja Maria Helenan os. Telenius esikoinen Kristian Ferdinand syntyi Helsingin pitäjässä 7.1.1824. Seuraavan vuonna, Ferdinandin ollessa vuoden vanha perhe muutti Urjalan Nuutajärvelle. Ferdinandin ollessa kolmetoistavuotias hänen isänsä kuoli, jonka jälkeen Ferdinand muutti takaisin Helsinkiin. Muu perhe, leski ja sisarukset muuttivat Kankaanpään rustholliin, joka tänäkin päivänä sijaitsee ja toimii järven itärannalla lähellä Urjalan keskustaa. Kolmetoista vuotias poika yksin Helsingissä, herättää kysymyksiä – missä hän asui, kuka hänestä huolehti, millä hän elätti itsensä? Ilmeisesti Furujelmit, jotka olivat useammankin Ferdinandin sisaren kummeja, auttoivat hänetkin alkuun elämäntaipaleella, hän meni topparin oppipojaksi. Päästäkseen hovitoppaajaksi sen aikainen käytäntö vaati, että pitää olla korkea arvoinen suosittelija. Kaikesta huolimatta hän eli vaiherikkaan ja pitkän elämän, josta meille jälkipolvillekin on jäänyt historiatietoa ja jonka elämästä olemme isämme kautta saaneet kuulla tarinoita.

Ylöjärven hautausmaakierros kertoo Kristian Liljeströmin muuttaneen Helsingistä 1872 Räikälle. Hautausmaakierroksessa tämä mainitaan vaikkei Kristian Ferdinandin hauta olekaan Ylöjärvellä. (http://www.ylojarvenseurakunta.fi/hautausmaat/hautausmaaesittelyt/getfile.php?file=1678)

Emilia Apollonia Batte oli Kristian Ferdinandin ensimmäinen vaimo. Emilian syntymäpaikka oli Reval eli nykyinen Tallinna. Heillä oli kasvattitytär Amanda Emilia Berglund, joka oli syntynyt Pietarissa 13.11.1858. Mistä kasvattitytär oli perheeseen tullut, sitä emme tiedä. Mutta tiedossa on, että kasvattitytär muutti ainakin mukana Ylöjärvelle ja muutti sieltä Helsinkiin v.1876 18-vuotiaana.

Siitä missä ja milloin Kristian Ferdinand ja Emilia Apollonia Batte vihittiin ei ainakaan toistaiseksi ole tietoa. He kuitenkin erosivat myöhemmin. Vuodelta 1889 peräisin olevan Finlands Allmänna Tidning mukaan heidän eronsa julistettiin voimaan tulleeksi. Vuoden 1859 asiakirjassa kerrotaan, että Ferdinand on vihitty puuseppämestarin tyttären Emilia Christina Batten kanssa Pietarissa asuessaan ilmeisesti vuonna 1858. Moskovaan muutto on ilmeisesti tapahtunut sen jälkeen . Asiakirjassa Ferdinand on tapetserare gesäll eli vielä kisälli.

(http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylojarvi/rippikirja_1877-1886_mko54-69/404.htm)

Ferdinandin työura

Hovitoppaajasta olin kuullut puhuttavan jo lapsena, mutta tieto varmistui vasta kun Ferdinandin muistokirjoitus löytyi Kansalliskirjastosta sanomalehtiarikistosta. Sen mukaan Ferdinand oli etevä ammattimies. Hän oli suorittanut opinnäytteet verhoilijan ammatissa. Hän oli niin taitava, että hänet otettiin vuoden 1850 paikkeilla Kremlin keisarillisen linnan verhoilijamestariksi Moskovassa. Moskovassa hän ehti työskennellä parikymmentä vuotta ja ansaita ilmeisen hyvin. Hän palasi Suomeen 1870 ja osti Räikän kartanon Ylöjärvellä.

Kahdeksan vuoden kuluttua hän kuitenkin luopui Räikän kartanosta ja muutti talonomistajaksi Tampereelle. Vuoden 1875 lehdestä löytyy myynti-ilmoitus, jossa hän myy kartanoa argumenteillä “sopiva herraswäelle maaseudulla, ihanalla paikalla järwen rannalla, kaikki hywässä kunnossa, maa hyvin woimassa pidetty vuorowiljelyllä… suuri hywin warustettu asuinpytinki, sisältäwä 6 isoa huonetta, sali, kyökki, maitokamari ja tambuuri”. Ilmeisestikin kartanon myynti kesti useamman vuoden.

maatilan myyminen 13-9-1875 tampereensanomat37

Uusiin naimisiin

21.4.1891 Aamulehdessä kuulutettiin talonomistja K.F Liljeström ja kätilö Edla Wallen. Kevät häitä vietettiin 5.5.1891.

ferdinand_ja_edla-web
Ferdinandin ja Edlan hääkuva

Isoisämme Kristian Alexander oli syntynyt jo ennen avioliiton solmimista 1878. Edlan “sanojen” mukaan lapsi oli kuitenkin heidän yhteinen ja hänet Kristian Ferdinand adoptoi 4.3.1882. Nämä Edlan sanat, löytyvät Ferdiandin perunkirjoituksesta.

Monessakin lähteessä mainitaan Krisitan Ferdinandin olleen talonomistaja ja numeroporvari, omisti talon numero 170 Tammerkosken partallla nykyisen Hotelli Cumuluksen edessä. Tarinan mukaan hän oli myös Tammelan parooni tai patruuna. Edla toimi kätilönä ja myös hän oli “talonomistaja” talo nro 140.

Muistokirjoitus

Muistokirjoitusten mukaan Ferdinand harrasti metsästystä ja kalastusta.

“Täten ilmoitan, että rakas mieheni Cristian Ferdinand Liljeström vaipui kuolon uneen 2 pv. huhtikuuta 1901 77 v. iässä. Kaipaukseksi minulle ja omaisille. Edla Liljeström.” Näin oli Edla laatinut kuolinilmoituksen. Hän myös ilmoitti, että surusaatto lähti Wellamontie 1:stä

Ferdinand haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle, lohko 11, rivi 21 ja paikka 3 Hautapaikan oli hankkinut nimiinsä 1901 Aleksi Liljeström, joka tarkoittanee Kristian Aleksanderia eli kirjoittajien isoisää. Hautapaikka oli niin iso, että ehkä se oli ajateltu sukuhaudaksi. Vaan toisin kävi. Vuonna 1944 hautapaikka on luovutettu eteenpäin, kun haudan hoito on loppunut. Kristian Aleksander oli kuollut 1935.

ferdinand-liljeström

Muistokirjoitus Tammerfors Nyheter no 54, 29.07.1901, sama ilmoitus oli useammassakin lehdessä.

Leski Edla Liljeström

Ferdinandin kuoleman jälkeen on lehdessä ollut kuolinilmoitus: “enkan Edla Liljeströms fosterson Johannes 1 kuukausi, seitsemän päivää”. Kuka tämä kasvattipoika on ollut? Edla oli kätilö, oliko lapsi tullut hänen hoitoonsa sitä kautta? TÄMÄ ILMOITUS PITÄISI LÖYTÄÄ.

Edla itse kuoli kolme vuotta myöhemmin sairastettuaan sydäntaudin. Perunkirjoituksessa on maininta, että Kristian Aleksander hoiti äitiään sairauden aikana.

Myös Edlan surusaatto lähti vainajan asunnosta Wellamonkatu 1:stä. Ferdinandin kuolinilmoituksessa oli osoitteena Wellamontie 1.