s. n. 1760 Kronobergin läänissä Ruotsissa,
k. 13.11.1825 Espoossa (Nupuri, Marieberg)
Vanhemmat NN ja NN
Puoliso Maria Carlsdotter, vihitty 16.6.1782 Espoossa
Lapset:
1. Lena Stina (Christina), s. 20.1.1781, k.
19.6.1784
2. Maija Caisa, s. 23.5.1783
3. Daniel, s. 5.10.1786, k. 2.6.1790
4. Stina (Christina), s. 2.4.1789
5. Johan, s. 28.4.1791
6. Carl, s. 28.10.1793
7. Gustav Adof, s. 19.9.1796, k. 4.9.1797
8. Peter Christian, s. 17.11.1798
Ruotsin kuninkaallisen laivaston meritykistöpataljoonan Viaporissa pidetyissä katselmuksissa 22.7.1779 ja 13.7.1780 3. komppaniassa on värvätty mies (volontair) n:ro 60 nimeltään Petter Lillja. 1779 katselmuksessa hänen iäkseen on merkitty 18 vuotta, palvelusvuosia ei mainita.
1780 iäksi on merkitty 19 vuotta ja hänen sanotaan värväytyneen kahdeksaksi vuodeksi ja palvelleen näistä vuosista kolme. 1780 rullan mukaan hän on syntynyt Kronobergin läänissä, 5 jalkaa 3½ tuumaa (157 cm) pitkä, naimaton ja luterilainen. Tässä katselmuksessa miehille on merkitty myös siviiliammatti, jos se on tiedossa; Petter Lilljalla tietoa ei ole.
Petter oli hyväksytty molemmissa katselmuksissa, mutta vuoden 1780 rullassa hänen kohdallaan on huomautus: “Får afsked på Compagnie Chefs begäran för felande längd — [ei luettavissa]”. Osittain lukukelvottoman tekstin tulkinta on vaikea: viittaako puuttuva pituus mieheen vai palvelusvuosiin? Joka tapauksessa Petter Lillja jättää kuninkaallisen laivaston palveluksen vuonna 1780.
Espoon rippikirjassa 1776-80 Karvasbackan Jorvin sivulle ilmestyy “Afsk. Vol.” Petter Lilja, s. 1760, tullut Viaporista 1780, ehtoollisella Jorvista ensimmäisen kerran 14.10.1780. Myöhemmän rippikirjan mukaan tämä Petter Lilja oli myös syntynyt Ruotsissa. Ylläolevan valossa näyttää erittäin todennäköiseltä, että nämä kaksi Petter Liljaa ovat sama mies.
Tammikuussa 1781 Espoossa Petter Liljalle ja hänen kihlatulle morsiamelleen Maria Carlsdotterille syntyy tytär Lena Stina. Petterin sanotaan olevan Karvasbackan Ersin renki. Marian samoin (“ibidem”) piika, mutta Ersin palvelusväen sivuilta heitä ei löydy. — Lena Stinalla oli arvovaltaiset kummit: Jalosukuinen herra Adolf Knorring, (upseeri A. Fredrik vai Ersin isäntä A. Magnus?), Ersin pehtorin rouva Eva Helena Lindström s. Knorring (edellisen täti / sisar) ja pitäjänseppä Gustaf Sevon.
1781-85 rippikirjan mukaan Petter on Karvasbackan Jorvissa, samalle sivulle on kirjattu Maria Carlsdr “trolofvad med Lilja, p 533; dess barn Lena Stina”, jotka ovat myös sivulla 533 nikkari Carl Aspelinin vuokralaisina; Maria käy ehtoollisella Jorvista 24.2.1782, Petter 21.3.1782, molemmat lokakuussa 1782, mutta vihkimerkinnässä 16.6.1782 jälleen molempien sanotaan olevan Ersin palveluksessa. 1783-86 Petter on torppari/renki Karvasbackan Ersissä ja perhe on koossa; ensimmäinen ehtoollismerkintä 16.2.1783, viimeinen huhtikuussa 1786. Ersistä perhe siirtyi Glimsiin. — Tässä rippikirjassa Petter Liljan syntymävuosi muuttuu vuodeksi 1756, joka sitten pysyy hänellä loppuun saakka.
1786-98 Petter hoitaa kestikievaria Karvasbackan Glimsissä omistajan Pehr Silfverskiöldin puolesta. — Silfverskiöld oli palvellut upseerina Ruotsin kuninkaallisen laivaston meritykistöpataljoonassa Viaporissa ainakin vuoden 1776 tienoilla ja on voinut tuntea Petter Liljan sieltä. — Vuodesta 1798 lähtien Petter Lilja palvelee Silfverskiöldiä renkivoutina eri kartanoissa, ensin Gumbölen Storgårdissa, 1807-11 Degerön kartanossa Helsingin pitäjässä (muuttokirja 27.10.1807 Espoosta, takaisin 19.2.1812), lopuksi Nupurin Mariebergissä.
Petter Lilja kuoli syytinkiläisenä Nupurin Mariebergissä. Kuolinsyy “styng o. bröstverk” kuulostaa sydäninfarktilta. Perimätiedon mukaan Peter Christian Liljeströmin isä, s.o. Petter Lilja, olisi tullut Ruotsista Viaporiin Kustaa III:n sotaan (1788-90); sodan jälkeen jäänyt Harmajan majakan hoitajaksi ja sittemmin saanut puustellin etelä-Suomesta. Yksityiskohdissaan tämä tarina ei pidä paikkaansa. Petter Lilja tuli Suomeen aikaisemmin, 1780 mennessä. Majakanvartijan toimesta ei ole tietoa, ei myöskään mistään puustellista, vaikka hän näyttääkin olleen Silfverskiöldin luottorenki ja sai vanhemmiten jonkinlaista eläkettä.
Mutta perustieto ruotsalaisesta syntyperästä ja Viaporin kautta Suomeen tulosta on Espoon rippikirjan mukaan totta. .
Espoon 1812-17 rippikirjassa vanhimmalle pojalle Johanille on lisätty sukunimi Liljeström. Tätä “hienompaa” muotoa alkoivat käyttää myös nuoremmat pojat Carl ja Peter, mutta isä-Petter on Lilja loppuun asti ja myös tyttäret käyttivät tätä nimeä.
Lähteet: Espoon, Helsingin, Helsigin pitäjän ja Viaporin kirkonkirjat (KA); Espoon
Kaupunginmuseon Glimsin historia; Ruotsin valtionarkiston katselmusrullat (“Finska rullor”)
Leena Kahman tutkimukset
Sotilasrullat: linkki suoraan 1780 rullan sivuille, josta alkaa varusteluettelot
Päivitetty: 26.1.2024
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.